Metsästys - esittely

Mitä metsästys on?


Metsästämässä.


Metsästys on luonnonvaraisten riistaeläinten pyyntiä.

Metsästys on luonnonvaraisten riistaeläinten pyyntiä joka tapahtuu pääasiassa erilaisilla ampuma-aseilla sekä loukuilla.


Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Suomessa metsästys tapahtuu pitkälti metsästysseuroissa seuran jäsenten mailla sekä seuralle vuokratuilla mailla. Valtio on myös keskeinen metsästysmahdollisuuksien tarjoaja; vuosittain noin kolmannes metsästäjistä käy metsästämässä valtionmailla. Metsästyslupia valtion maille myy Villi Pohjola joka vastaa Metsähallituksen maksullisista luontomatkailupalveluista.


Monille järville ja merenlahdille pääsee sorsastamaan vesialueiden osakaskuntien myöntämillä metsästysluvilla. Vesilinnustus on mahdollista myös esim. merellä; yleisillä vesialueilla sijaitsevilla valtion luodoilla, joilla jokainen Suomessa pysyvästi asuva metsästyskortin omaava saa metsästää.


Yleisimmät riistalajit

Määrällisesti suosituimmat riistalajit ovat sinisorsa, sepelkyyhky, teeri ja metsäjänis. Suurista riistanisäkkäistä hirvi on suosittu metsästyksen kohde ja hirvenmetsästys on tärkeää myös kannan säätelyn takia jolla pyritään ehkäisemään hirvikolareita ja vahinkoja metsätaloudelle. Riistaeläimet jaetaan yleensä pienriistaan ja suurriistaan saaliseläinten koon perusteella. Pienriistan metsästykseen kuuluvat mm. vesilinnustus, jäniksen ja pienpetojen pyynti. Suurriista kattaa mm. hirven ja karhun pyynnin.


Pienriista ja suurriista eroaa myös niihin kohdistuvan säätelyn perusteella, esim. hirvenmetsästystä säädellään tarkkaan pyyntilupien avulla ja siihen kohdistuu lukuisiä säädöksiä. Myös joidenkin pienriistalajien metsästystä säädellä pyyntilupamenettelyn avulla. Riistaeläimistä hirvi on taloudellisesti merkittävin; vuotuisen hirvisaaliin laskennallinen arvo on noin 50 miljoonaa euroa.


Metsästystavat

Metsästystapoja on lukuisia; ne voidaan jakaa karkeasti ampuma-aseella kuten haulikolla tapahtuvaan metsästykseen, jousimetsästykseen ja loukkupyyntiin. Edelleen metsästystapoja voidaan jakaa jäljittämiseen, houkutteluun, kyttäämiseen sekä koiran avulla tapahtuvaan metsästykseen jossa koira etsii riistan. Yleisimpiin metsästystapoihin kuuluu myös käveleminen riistan oletetuilla oleskelualueilla, jolloin metsästäjä joko ampuu karkuun yrittävää riistaa tai riistan havaittuaan yrittää päästä lähemmäksi saadakseen ampumatilaisuuden.


Metsästäjä voi toimia yksin tai yhteistyössä muiden metsästäjien kanssa. Yhteistyön muotoihin kuuluu mm. eteneminen ketjussa jossa useampi metsästäjä kävelee levittäytyneenä leveään rintamaan, tavoitteenaan karkoittaa riistaa siten, että joku metsästäjistä saa ampumatilaisuuden. Toinen yleinen yhteistyön muoto on se, että osa metsästäjistä jää valittuihin paikkoihin passiin toisten karkottaessa riistaa passissa olevia kohti niin, että passissa olevat saisivat ampumatilaisuuden.


Hirvenmetsästys on Suomessa pääosin seuruemetsästystä ja siinä käytetään monia erilaisia metsästystapoja tai niiden yhdistelmiä; esim. hirven etsivää ja pysäyttävää koiraa tai metsästäjien muodostamaa ajoketjua, toisten odottaessa passissa hirviä, joita ajoketju karkoittaa heidän suuntaansa.



Sorsan metsästystä

Sorsanmetsästystä houkutuskuvien avulla. Kuvan houkutuslinnut ovat osa laajempaa parvea.


Metsästys Suomessa

Metsästyksellä on erittäin vahva asema Suomessa ja sillä on pitkät perinteet. Suomessa on noin 300 000 metsästäjää. Metsästäminen on perinteisesti ollut Suomessa koko kansan harrastus/ elinkeino, jota on harrastettu yhteiskuntaluokasta riippumatta. Metsästäjäkunnan ikärakenne noudattaa pitkälti Suomen yleistä ikärakennetta eli sotien jälkeiset suuret ikäluokat ovat hallitsevassa osassa.


Suomessa metsästävällä pitää olla metsästyskortti. Metsästyskortin saadakseen metsästäjän on suoritettava metsästäjäntutkinto ja maksettava riistanhoitomaksu. Näiden lisäksi metsästäjä tarvitsee myös oikeuden metsästää haluamallaan alueella. Tämä oikeus voidaan saada omistamalla maata, vuokraamalla metsästysoikeus, ostamalla/ pyytämällä metsästyslupa kyseiselle alueelle, tai käyttämällä asumispaikan perusteella määräytyvää metsästysoikeutta.


Metsästys ei ole vain riistaeläinten pyyntiä vaan se kattaa myös riistanhoitotyön; johon liittyy niin tilastollisen tutkimusmateriaalin keruu, kuin eläinten elinympäristöstä huolehtiminenkin. Riistanhoitoon liittyy myös Suomeen tulleiden vieraspetojen kuten minkin pyynti.

Metsästys on parhaimmillaan erittäin kokonaisvaltainen elämys johon liittyvät luonnossa liikkuminen, saaliin saamisen ilo ja jännitys sekä monessa metsästysmuodossa sosiaalinen kanssakäyminen. Metsästykseen liittyvät vahvasti myös esteettiset arvot; metsästäjät arvostavat kaunista luontoa, se tarjoaa puitteet koko harrastukselle ja sen olemassaololle.